Panic!

Normaali
AnnaPakkanen_PendantBowl4

Mitäpä tähän lisäämään. Kauheaa kun koko ajan vaatteille ropisi jotain. Kuva: Jussi Koiranen

 

Tänään se iski. Nimittäin puuteristressi. Uuden laskutulokkaan Jonnan ja parin päivän lumisateiden jälkeen oltiin kaikkien näiden hedonististen aamujen jälkeen hissijonossa ensimmäisten joukossa. Portit kun aukenivat, alkoi vierestä kuulua tiukkaa komennusta: “Go, go, GO!”. Siitä se alkoi. Käytöstavat katosivat, jonossa kiilataan, suihkitaan hissiin lasten hiihtokoulun eteen, kavereita ei odoteta ja tuimalla katseella ja ääneen kauhistellen katsotaan kun hyville paikoille suuntaa karmea lauma muita laskijoita. Ja nyt en puhu kanssalaskijoistani, vaan ihan itsestäni. Allekirjoittaneesta löytyi puuterihirviö!

Karmea kiire oli koko ajan päästä nopeammin uudestaan hissiin, jos vielä pari puhdasta linjaa löytyisi. Poissa oli se rentoilu, kun tehdään parit käännökset ja odotellaan kavereita. Nyt vaan täysillä alas koko metsän raikuessa jiihaa-huudoista, minä mukana käkättäen. Meinasipa puuterin sokeuttamana yksi lumilautailija hypätä dropista syliimme, piirun verran meni huti. Lounastauko oli pakollien paha, vaikka nälkä oli kurninut jo hyvän aikaa. Kun on nähnyt, että kokonainen suuri kulho ympäröivine kallioineen on täysin puhkilaskettu klo 12 mennessä, tietää, että täällä ei auta kuhnailla. Jotain tämän päivän puskemisesta kertoi myös se, että kahdesti löysin itseni tutkiskelemassa lumen rakennetta tarkemmin, mikä on kyllä harvinaista. Annoin siis vain mennä!

AnnaPakkanen_PendantBowl3

Retour Pendantin retrohissi tämän päivän myräkässä.

AnnaPakkanen_PendantBowl

Kohta joku lentää! Kuva: Tuomas Aarrevuo

AnnaPakkanen_MagicForest2

Perin inhaa on tämä elämä täällä.

 

Aftereilla alkoi karmea tuskailu mihin huomenna. Tänään oli todettu, että melkeinpä sylipuuteria oli kaikkialla ja huomiseksi on luvattu auringonpaistetta kevyen udun läpi ja seuraavalle päivälle täyttä aurinkoa. Nyt ei auttanut tehdä virhettä. Alkoi spekulaatio paikoista. Mistä voisi tämän päivän jälkeen löytyä vielä laskettavaa ja mihin uskaltaa huonoilla pohjilla ja vasta sataneella uudella lumella lähteä. Jos yrittäisi päivän pari Chamonix’ssa ja sitten rajan yli. Italiassa lumi pysyi laskemattomana pitempään, sinne ehtisi parin päivän päästäkin, vaikka tiedossa on, että lunta on tullut sinne paljon enemmän. Vapaalasku on rentoa touhua, eipä juuri otsa kurtsussa täällä mennä!

AnnaPakkanen_Col_de_la_Youla_2

Jussilla ja Einolla oli päivän värit ja tiukat mietteet Courmayeurissa mihin kohtaan omat jälkensä piirtäisi.

AnnaPakkanen_Col_de_la_Youla_1

Jiihaa! Kuva: Tuomas Aarrevuo

AnnaPakkanen_Col_de_la_Youla_3

Courmayeurin aurinko oli hellä eikä sulattanut takametsien pölisevää.

 

Joskus näin. Suurin osa täällä vietetystä ajasta on ollut mahtavaa rentoilua, vaikka kaikkea onkin tullut tehtyä. Mutta kun on kiire, niin todellakin on kiire. Erään dumppipäivän jälkeen viime vuonna kuuli Tuomas suksia jalkaan laittaessaan, kun joku vastasi puhelimeen: “can’t talk now, need face shots”. Eikä pidä unohtaa sitä klassikkoa, jonka lentokenttäkuljetuksen kuski tokaisi tammikuun lopussa Sannalle, kun hän ei saanut minua kiinni saavuttuaan tänne neljän vuorokauden lumisateiden jälkeen: “Don’t worry, there’s no friends on a powder day”.

AnnaPakkanen_Tour_piippari2

Hiskin ja Tuomaksen mainetta niittänyt kaverikuva. Kuva: Eino Kinnunen

AnnaPakkanen_Tour_piippari

Piipparitestejä lunta odotellessa.

AnnaPakkanen_PendantBowl2

Puuteripäivän hetkellinen auringonpaiste sopivasti lounasaikaan. Kuva: Eino Kinnunen

AnnaPakkanen_MagicForest

Taikametsä tarjoilee aurinkoa ja uutta lunta. Kuva: Eino Kinnunen

AnnaPakkanen_GM

Maria, Tuomas ja Jussi keijupölyssä.

 

 

Täällä on siis laskupäiviä ja välipäiviä, viikonpäivät vähän häilyvät. Laskupäivän tarkennuksena voi olla vielä esimerkiksi randopäivä tai puuteripäivä, kuten tänään. Olen alkanut epäillä, että mitä kauemmin vietän täällä aikaa, sitä kauemmaksi todellisuudentajuni katoaa. Taidan olla kolme kuukautta kestävässä unessa, josta herään jossain vaiheessa huhtikuuta kun tuijotan toimistossa näyttöä yrittäen muistaa erinäisiä salasanoja.

In the mean time, keep on dreaming!

Puuteristressaantunut Anna

One thought on “Panic!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s