Vuoristo-oppikoulu 

Normaali
AnnaPakkanen_dumppi

Vuorokauden lumisade toi 50 cm uutta höttöä vuorille.

 

Jostain syystä kirjoitusfiilistä piti odotella, mieli vähän mietiskeli, mutta tänään se tuli. Kirjoitan tätä 3842 metrin korkeudessa Aiguille du Midillä. Lasin takana tuiskuaa, mutta minulla on edessäni kuuma kahvi ja vaaleanpunainen jättisuuri macaron-leivos. Tänne tullessani bussikuskin vuoro päättyi keskustaan, mutta hän ajoi silti vain minut Midin ala-asemalle, merci beaucoup pour vous! Olen ollut täällä 15 päivää, vaikka tuntuu kuin olisi ollut täällä jo vaikka kuinka kauan ja niinpä siihen onkin mahtunut sitten yhtä ja toista. Ylä- ja alamäkiä, sekä fyysisiä että henkisiä (mutta se kaiketi kuuluu puolikuntoisuuten, ainakin Kaipiaisen Jennin mukaan).

AnnaPakkanen_Balme

Hissien ollessa vielä kiinni, pääsi leppoisille kinkkausreissuille.

AnnaPakkanen_AiguillesDesPosettes

Mun eka minihuippu, Aiguillettes des Posettes, 2200 m.

AnnaPakkanen_ski_mountaineering

Hyvin/huonosti valittu luonaspaikka, keskellä ski mountaineering-kisaa. Minuakin houkuteltiin mukaan, mutta jotenkin en nähnyt itseäni tässä joukossa..

AnnaPakkanen_GM_Bochard

Grand Montetsin maisemia Bochard-hissin ylä-asemalta.

AnnaPakkanen_Montenvers2

Hiski tietää, että Montenversin metsissä on muitakin eläimiä kun hän.

AnnaPakkanen_Montenvers

Hiski on havainnut mielenkiintoisen eläimen lähistöllä, oma toinen jalka on kiven välissä ja sulkkari on huonosti..!

 

Ensimmäiset päivät kuluivat lähinnä rinteissä paikkaan taas tutustuen. Päivät olivat leppoisia, aurinko paistoi ja koska olin itsekseni liikkeellä saatoin laskea vaikka vain kaksi laskua ja istuksia loppupäivän suksien päällä keliä ja maisemia fiilistellen, eväitä mutustellen. Yhtenä päivänä kävin Hiskin kanssa tutustumassa lumitilanteeseen ratasjunalla Montenversissa. Turjake oli kohta paikan ihalluin ja rapsutetuin nähtävyys ja paluumatkalla laulaa ulisi koululaisten tahdissa kaikkien, jopa aseman työntekijöiden, nauraessa. Lumipatja (melkolailla pohjoisen puolella) oli erikoinen, pohjaan asti sokeria, välissä kovettunut kerros ja päällä pehmeää. Ei kovin houkuttelevan oloista.

AnnaPakkanen_GM_myrakka

Kun täällä myrskyää niin todellakin pauhaa. Rinteessä kun pysähtyi ei voinut olla varma onko pysähtynyt, koska ei nähnyt edes lunta suksiensa alla.

AnnaPakkanen_Hiski_lumessa

Hiski elementissään.

 

 

Argentierea ei turhaan kutsuta nimellä ”Le capital des anglais”, sain pian brittiläisen laskukaverin. ‘Kantiksessa’, The Officessa on melkein harvinaista kuulla muuta kuin englantia. Käytiin alkuun uuden tuttavuuden kanssa vähän kiipeämässä mäkeä koskematonta lunta etsiessä. Ja löytyihän sitä, mutta löytyi myös koekanpaikankammo! Rinne ei edes ollut erityisen jyrkkä, mutta tuntui, että en osannut skinnatessa käännöksiä ja jyrkkyys kuumotti. Kävin myös pikaisella pro bono laskukurssilla, josta sain todella hyviä vinkkejä pelokkaaksi ja jäykäksi muuttuneen laskemiseni suhteen. Toimi heti! Harmi vaan kun en uusia oppeja juuri ehtinyt harjoitella kun tuli muuta ohjelmaa seuraaviksi viikoiksi.

AnnaPakkanen_Kai

Uusi laskukaverini ja koiranulkoiluttajani!

AnnaPakkanen_Berard

Maisemia ei voi moittia!

 

Lähdettiin viime lauantaina, 15.1., uuden ystävän kanssa tutkailemaan Flégèrestä vuorten yli Le Buetin kylään tulevan suositun ja helpon reitin kuntoa, viimeksi mainitusta kylästä käsin. Reitti kulki laakson pohjaa Berard-jokea seuraillen, lunta oli aika hintsusti. Päästiin laakson perällä olevalle refugelle, jossa pidettiin evästauko, minulla oli britin makuun kuumaa teetäkin matkassa! Kello oli siinä vaiheessa jo melko paljon ja väsymys painoi, joten päätettiin lähteä takaisin. Tuuli harjanteella oli kova ja Col de Berard oli todettu laskukuntoiseksi, se riitti ainakin minulle. Hetken päästä kurusta laski melko huolettomasti joukko armeijan miehiä. Muta koska paluumatka oli alkanut, sai Hiski lopulta juosta vapaana! Laskiessa en ollut erityisen rento, minulla oli vaikeuksia kovettuneessa lumessa ja vanhan kivettyneen lumivyöryn ylityksessä. Jossain vaiheessa, noin 1700 m korkeudessa pientä puroa ylittäessäni olisi pitänyt kuunnella vaistoani ja kävellä. Lasku-ura oli kapea, se mutkitteli kivien välissä, eikä ollut paikkaa missä pysähtyä. Luulin jo selvinneeni, edessä oli vielä viimeinen tasainen ennen kuin pitäisi ottaa sukset kantoon, mutta yhtäkkiä lumessa olikin kivi piilossa. Vasen sukseni pysähtyi siihen ja siinä rytäkässä tasapainoa hapuillessasi olkapääni pyörähti pois paikoiltaan. Voi elämän kevät, olisin voinut vajota maan rakoon.. Eihän tämä ollut todellista! Suksen pohjat osoittivat kohti taivasta, enkä voinut liikkua. Pian kaverini tuli irrottamaan sukseni, otti kaikki tavarani, sukseni ja Hiskin ja alkoi hidas, tuskainen ja välillä huippauksien värittämä kävely takaisin autolle Le Buetiin 1300 metriin. Ea-pakkaus oli mukana, mutta jostain syystä siellä ei ollut yhtään särkylääkettä. Kesti yli kolme tuntia kun olin sairaalassa ja rutinoitunut röntgenhoitaja veti olkapään takaisin paikoilleen pienellä liikkeellä ja ilman mitään kipulääkettä, meinasi maailma sumentua siihen paikkaan. Siitä sitten alkoi vähän rauhallisempi ajanjakso. Määräykset olivat seuraavat: 10-15 päivää kantositeessä, fysioterapiaa ja laskea ei saanut kolmeen viikkoon. Eipä juuri tuntunut typerältä kun seuraavana päivänä satoi 50 cm puuteria ja sitä seuraavana aurinko paistoi täydeltä terältä.. Taas kerran ihmettelin, mitä täällä oikein tein kun en osannut edes laskea! Ja hävetti. Meinasin jo olla kertomatta kotiväelle, mutta kolme viikkoa keksittyjä laskureissuja saattaisi jo paistaa läpi. Mutta, joka tapauksessa, käsi oli jo tohjona, turha enää voivotella. Ainakin Hiski tulisi saamaan ennennäkemättömän paljon lenkkeilyä! Ja sitä ollaankin harrastettu. Hienosti menee polkuja ristiin rastiin ja kun lunta on metsissä vähän, voi niitä seurata melkein mihin vain.

AnnaPakkanen_Midi

Aiguille du Midin rakennelmat ovat aina yhtä vaikuttavia. Tämä näyttää kallioeläimen kidalta!

AnnaPakkanen_Midi2

Köpö sinkkiä ja myrskyä katsomassa!

 

Olen ollut täällä korkeuksissa jo kolme tuntia, eikä sinkki nyt taida antaa periksi maisemille. Kävin Vallee Blanchen aukolla katsomassa ja kuulin vain kun joku laski jossain lähellä, mutta en nähnyt myräkältä viittä metriä kauemmas. Harjanteen kaiteitakaan ei ole vielä asennettu. Toisilla virtaa joku erilainen veri kun minulla suonissa!! Kabiinia odotellessa tein pientä porrasjumppaa, mutta 3842 metriä korkeutta toi mukavasti rasitusastmani esille. Pitää kiirehtiä suihkuun, että ehtisi uuden kaverin kanssa kylälle, siellä alkaa illalla jäätikkö- ja lumivyöryseminaari. Ja lauantaina onkin ohjelmassa Freeride World Tour Breventissä, ihan livenä! Toivottavasti sinne pääsee myös suksetta.. Kaikkialla missä jotenkin vain kykenen, yritän hoitaa asiani ranskaksi, vaikka kielitaito kovin heikoksi on jäänytkin. Kovat ”keskustelut” käytiin kaakaon lomassa Le Buetin hotellin omistajan kanssa, minulle esiteltiin paikallinen shortseissa kulkeva (tai ehkä alushousuissa, en ollut ihan varma) ja viiniä juova joulupukki, kutsuttiin Hiski ravintolaan ja koska olen suomalainen, tarjottiin minulle suklaata, jossa oli jotain viinaa. Miten hauska paikka se olikaan!

AnnaPakkanen_Vallorcine

Vallorcinen laaksoa.

AnnaPakkanen_Pendant

Vajaan 1000 m kiipeäminen laaksosta ja käsi paketissa hissillä alas. Näinkö se homma täällä menikin?

 

AnnaPakkanen_saasteet

Kauneuden keskellä murhetta, saatetta laaksossa.

AnnaPakkanen_lue_vaan

”Älä anna mun häiritä sun lukemista”

 

Täällä on välillä ollut vähän reissumasennusta (jonka olemassaolosta Jussi minua valisti blogissaan), kun ei oikein osaa tai uskalla. Mutta silti, voi, miten täällä on mukavia ihmisiä, upeita paikkoja ja mielettömiä kokemuksia elettävänä, hymy on todellakin keskivertoa useammin huulilla! Eräs blogini lukijakin sanoi, että on kokenut Chamonix’ssa elämänsä parhaat ja hirveimmät fiiliksensä. Äärimäisyyksien paikka. Samainen, todella kannustava tyyppi sanoi myös, että yhdessä kaudessa Alpeilla oppii enemmän kuin kymmenessä Suomessa. Jo nyt, voin täysin varauksetta allekirjoittaa tuon, vuoristo-oppia tulee huomaamatta hurjasti joka päivä!

À bientôt!

Anna

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s